Kyllä väsyttää... Aamu oltiin pulkkamäessä lasten kanssa ja sitten koiran kanssa treenaamaan. Aloitettiin tokolla. Otettiin lähinnä hiljaa-seuraamista. Samalla Pia ja Miina otti paikallamakuuta. Sälli oli yllättävän hiljaa. Autosta hypätessä se vinkui aikansa, mutta sitten se "rauhoittui". Nyt vaan pitää olla tarkkana tuon vinkumisen kanssa. Peruutuksessa autoin sitä, kaivamalla samalla namitaskua. Se on vielä liian vaikeata ilman apua. Kai. Kerran seuratessa sanoin Pialle, et Miina istuu ja siinä sitten ihmettelin, mihin koira jäi. No sehän oli mennyt istumaan, kun mamma kerran käski. :)

Ohjattua treenattiin vain merkistä eteenpäin. Ihme kyllä Sälli meni oikean kapulan luo, vaikka se oli nytkähtänyt toiseen suuntaan. Otin vielä pari ohjausta ja ne meni oikein hyvin. Lopussa vielä lyhyet paikallamakuut ja -istumiset. Sällille on vielä aika vaikeaa muiden koirakkojen käskyjen kanssa, pitää vain treenata useammin sitä, ettei tarvi mennä ekasta kenen vaan käskystä maahan. Hankalaa on, kun koira on koko ajan valmiina tekemään hommat nopeasti. Silloin tulee juuri näitä ennakointeja. Noh, treeniä, treeniä...

Sieltä jatkettiin sitten taas riksuun agiloimaan. Miljan ollessa kurssilla, ohjasi meitä Jussi. Aloitettiin keinulla. Pistin namia lankulle, jotta se menisi sen vähän hitaammin kuin puomin. Puolessa välissä pysäytin sen, että lankku ehtisi laskeutua. Siitä sitten ohjasin sitä alaspäin ja laitoin istumaan ennen maata. Unelmatilanne oli tuo. Välissä oli variaatioita, kun koira meni niin vauhdilla, etten ehtinyt laittaa sitä istumaan, tai et se ei pysähtynyt keskelle ja rymäytti vähän kovempaa sitä lankkua. Se ei kyllä menoa haitannut. Samalla, kun ohjasin Sälliä, piti Jussi sitä hihnasta, ettei se vaan pääsis peläyttämään itseään rynnimällä. Ihme kyllä Sälli ei reagoinut vieraaseen mieheen remmin päässä. Ennemminkin se olisi mennyt tutkimaan, onko nameja taskussa... Ahne pikku sika.

Siitä jatkettiin pussille. Ilmeisesti viikon takainen putki oli sen verran mielessä, et tarvi vain kutsua Sälli siitä läpi. Kangasta kuitenkin pidettiin vielä ilmassa, että se oppisi oikean tyylin tulla sieltä, ts. pää alhaalla. Jätin Sällin sitten istumaan, vein pallon pussin päähän ja Jussi piti kangasta ylhäällä. Siitä sit lähetin Sälliä sinne pussiin, eri etäisyyksiltä. Äkkiä sille tuli hinku mennä sinne, joten pystyin aika pitkältä jo lähettämään sen auki olevaan pussiin. Hieno juttu. On se kiva omistaa pallohullu koira, sehän kiipeis vaikka pers edellä puuhun pallon vuoksi. ;)

Sen jälkeen otettiin pari pientä radanpätkää. Ihan pystyesteitä ja lopuksi pöydälle. Nyt Sälli on alkanut paremmin hiffata, että se saa hypätä useampiakin esteitä peräkkäin. Ekalla kerralla meni yllättävän hyvin, Sälli hyppäs kolme estettä (ekalta esteeltä kaarros oikeaan ja siitä takasin päin vieressä olevan esteen yli) ja niiden jälkeen pöydälle, jossa Jussi palkkas sen. Sen jälkeen pari kertaa meni vähän huonommin mun ohjausvirheen takia, mut sitten pari kertaa meni tosi hyvin. Sit otettiin muutama este toisella kädellä ja nekin meni yllättävän hyvin. Mun pitäis vaan oppia, ettei tarvi olla niin jäykkänä ja käskyjäkin saa antaa enemmän kuin yksi ilman pistemenetyksiä. :D Nyt oikeastaan annan hyppykäskyn liian myöhään, ohjaan ensin koiran esteelle päin ja sitten vasta, kun koira on metrin päässä esteestä, sanon hyppy-käskyn. Vaikka se pitäisi sanoa samalla, kun ohjaan koiraa oikealle esteelle päin. Kyllä mulla on paljon oppimista tässä touhussa...

Lopuksi otettiin vielä suoraa putkea. Aloitettiin sillä, et kutsuin Sällin taas siitä läpi. Sen jälkeen Jussi piti palloa siellä loppupäässä ja mä lähetin koiran putkeen. Se meinas jopa varastaa sinne putkeen. Kummasti asiat menee parempaan suuntaan, kun ne on hetken ehtinyt muhia koiran päässä. Tosi kiva fiilis jäi näistäkin treeneistä. Nyt tuleekin sitten parin viikon tauko agilitysta. Jatketaan näyttelykoulutuksella ja tokolla.