Nyt ollaan tehty vähän kaikkea; tokoa, agia, hakua... Tokossa käytiin Sällin kanssa vapaan paikan sattuessa tokokisoissa. Olin varautunut olemaan liikkeenohjaaja rotumestiksissä, mutta sitten 2 päivän varoitusajalla saatiinkin varmuus, että voidaan kisatakin. Eli siis lähdettiin Sällin kanssa fiilismielellä. Mutta kannatti lähteä, ei me ykköstulosta saatu (tietenkään), mutta meillä oli hauskaa kehässä. Istumista ei olla otettu vissiin sitten valmennusrenkaan syysleirin, eikä kyllä makuutakaan. Hienosti Sälli odotti makuussa käskyä, vaikka olin varma, että se singahtaa rivin ensimmäisestä käskystä. :oD Seuraamisessa alussa muutama piip, mutta sitten hiljeni. Idari meni hienosti. (vaihdoin käskyn -se- -seis- käskyksi, kun se keksi mennä istumaan -se- käskyllä edellisenä iltana, kun vähän kokeilin liikkeitä). Luoksetulossa ei mennyt ekalla maahan, liekö johtunut siitä, kun olen yrittänyt saada sitä hiljaiseksi siinä. Pysähdykset ihan kivat, vähän ennakoi liikkeellelähtöä. Ruudussa se meni merkille, kun vastasin liikkeenohjaajalle. Hienosti menikin ja taisi tuomari ihan unohtaa, että ei oltu saatu käskytystä. Mutta siis saatiin jatkaa ruutuun asti ja olipa pojulla hieno ruutu. Luoksetulossa huusin Sällitule, jota en ole IKINÄ käyttänyt. Hienosti Sälli kuitenkin tuli ja seurasi kumman hyvin. Tuotakaan ei olla tehty liikkeenä varmaan vuoteen... Ohjatussa se ei pysähtynyt merkille. GRR! Lopulta toi oman, mutta käskyjä käytin aikas paljon. Metsku oli hyvä. Tunnarissa Sälli toi viereisen. Olin varma, että se maistaa kaikkia ja tuo oman, mutta tosiaan meni kovaa kapuloille, alkoi haistelemaan hienosti reunimmaisesta, ohitti oman, kääntyi ja otti viereisen. Se toi sen erittäin varman oloisena, eikä edes pureskellut. Vaikka toi väärän, niin olin jotenkin tyytyväinen siihen fiilikseen, millä se liikkeen teki. Se ei söheltänyt, eikä ollut paineessa (jonka joku idiootti on saanut aikaan korjaamalla).Kaukoissa teki vaihdot vähän huonosti, mutta kun korjasi taas viimeisellä maahanmenolla taaksepäin, sai siitäkin pisteitä ihan kivasti. Pisteitä kertyi 250. Kaiken kaikkiaan oli mun mielestä tosi onnistunut kisa, mä osasin olla suht rentona ja tärkeintä, että koira käyttäytyi tosi kivasti, vaikka tuo kisatilanne on käynyt tosi harvinaiseksi. Jos nyt vaikka saisikin innostuksen treeneihin ja kisoihin.

Kisojen jälkeen huomasin taas, että Sälli nuolee tassujaan. Eli sama kesäinen vaiva, tassutulehdukset. :o( Hitsi! Huuhteluilla ne sitten paranivat ja oltiin myös näyttelyssä. Sällille pitkästä aikaa ERI, kivalla arvostelulla, korjattavaa oli liian isot ja vaaleat silmät. ;o) Työvoittona koen sen, että Sälli oli kuulemma heiluttanut häntää ronkinnan aikana, vaikkei se kyllä siitä edelleenkään tykkää. Mutta se, että se jo vähän rentoutuu siinä tilanteessa.

Madden kanssa ollaan vähän tokoiltu kotona, lähinnä seuraamista ja sivulletuloa, kun ne on aika huonot. Kun olen tullut kotiin, niin olen ekana pyytänyt sitä sivulle ja pikkupätkä seuraamista. Hienosti ja innokkaasti se on tehnyt. Meillä on menty metsään siinä, että olen seurauttanut sitä namilla, eikä se ole ollenkaan hiffannut sitä seuraamista. Toivottavasti homma nyt etenee tuolla. Madde on myös ollut pari kertaa hakumetsässä. Vieläkään se ei osaa lähteä ilman, että sille vilautetaan, että siellä on joku. Mutta kun se lähtee etsimään, lähtee se täysiä, mutta kuitenkin nenä auki. Ja sillä ei todellakaan ole kiirettä maalimiehen luota pois, hienosti se tulee vieraidenkin kanssa metsästä. Nyt pitäisi saada vähän säännöllisempää hakutreenailustakin.

Agilityrintamalla ei kummempaa uutta. Treeneissä ollaan käyty viikoittain ja Sälli aloitti epis-uransakin. Mentiin suoraan kilpaileviin, koska halusin radalle kaikki esteet. Sälli meni oikein hienosti, ohjautui nätisti, eikä tehnyt lentokeinua. Jee! Kepitkin menivät hienosti, kun hidastin reilusti sitä ja autoin kädellä. Puomin alakontaktin meni pieleen ja tajusin vasta kisan jälkeen, etten edes huutanut sille käskyä siellä. Renkaasta se tuli eka sivusta, mutta aan se teki hyvin. Lopuksi vielä yksi rima tippui, kun lähdin vedättämään sitä. Mutta mun mielestä se oli kuitenkin onnistunut rata meiltä. Mä muistin radan, Sälli meni tosi hienosti hankalimmissakin mutkissa ja nyt huomasin sitten, ettei se kisaaminen niin kauheata olekaan. Varsinkin kun lähtee treeni- ja kokemusmielellä.