Agissa harjoiteltiin keppejä, siis aloituksia. Ne meni yllättävän hyvin, jopa vauhdista. Mun täytyy vaan muistaa antaa Sällin rauhassa hakea se oikea väli, jos otan askelen paikaltaan samalla, kun se hakee keppejä, ottaa se toisen välin. Madde meni myös pienemmällä avulla keppejä, mutta kuitenkin vielä aika paljon auttaen.

Perjantaina oltiin jälkimetsällä. Ja olipahan taas aikamoiset treenit. :D Esineillä Sälli oli jotenkin hassu, ei uponnut kovin hyvin, mutta toi kuitenkin 2 esinettä ja siihen lopetin. Jäljet olikin sitten aikamoinen sirkus. Janalla Sälli merkkas jäljen ja lähti eteenpäin etsimään... jotain... Lähti lopulta oikeaan suuntaan ja toi kepin, mutta sitten alkoi taas palloilemaan. Siinä sitten tuli epäilys, että loppunamit olivat juuri siinä, missä oltiin, että olisi siis jäljet mennyt vähän ristiin. Siinä etsittiin loppupalkkaa, Sälli oli maassa odottamassa. Sitä ei sitten löytynyt ja päästin Sällin vapaaksi etsimään sitä. Se säntäs täysiä eteenpäin ja kun lähdin katsomaan, mihin se meni, niin se tuli kauheata vauhtia keppi suussa mua vastaan... No, laitoin sen valjaisiin ja lähdettiin kävelemään ja se haki udestaan sen jäljen. Lopulta se toi 4 keppiä, 2 jäi johonkin väliin. Lopulta tuo oli aika hyvä kokemus, eihän sitä koskaan tiedä, mitä siellä metsässä tapahtuu. Meidän siellä ollessa nähtiin kahteen kertaan sienestäjiä, joten ei sitä tiedä, mitä kaikkia jälkiä siellä kulkee. Sitten otettiin helpotettuja janoja... Miten voikin mennä kaikki pieleen. Näytettiin Sällille, kun jäljentekijä meni janalta. Merkattiin ja kaikki, mutta silti, kun hetken päästä siihen mentiin, ei löydetty niitä kreppejä. Lähetin sitten vaan Sällin, taas merkkas, mutta lähti eteenpäin. En ymmärrä. Siinä välissä tuli sitten koiran ulkoiluttaja kävelemään metsään... Lopulta saatiin onnistunut jana ja kepin ilmaisu. Siinä välissä olin nyppässyt sitä, kun se oli janalla, kun luulin, että se meni reilusti ohi. Hyvä minä. :(

Sitten oltiin taas agikisoissa. Lauantaina virallisissa, josta hylly, kun korjasin lentokeinun. Sitä ennen oli 1 rima tippunut, joten aloin vähän taas kokeilemaan... Muuten meni ihan ok, paitsi kepeillä toiseen väliin. Tämä ei ollut ihan meidän parasta, mutta kaikki kokemus on hyväksi. Tuollaisen melko nopean koiran kanssa on aina vähän haastavaa. Sunnuntaina oli piirinmestaruus joukkuekisat. Epäviralliset siis. Siitä radasta jäi parempi maku suuhun, vaikka hylly oli sekin. Puomilla se teki ekan kerran kontaktivirheet, en kyllä niitä varmistellutkaan, enkä edes käyttänyt uutta ota-käskyä. Hienosti se selvitti putken jälkeen välistä vedot ja kepitkin haki itse, kun vähän rauhoitin hyppyjen jälkeen. Siitä sitten meni tosi nätisti, kunnes en yhden hyppysarjan jälkeen sanonut TÄSSÄ ja Sälli valitsi aan keinun sijaan. Aa olikin suoraan sen hyppylinjalla, mutta jos olisin tajunnut sanoa tässä, olisi se kääntynyt muhun ja keinuun päin. Loppusuora oli hyvä menemenemene käskyllä. Mutta siis kaikenkaikkiaan jäi tosi hyvä maku tästä radasta.

Tämän viikonlopun jälkeen olen nyt sitä mieltä, että meidän täytyy treenata vähän pidempiä sarjoja ja kovalla vauhdilla, että pääsen puuttumaan näihin ongelmiin. Ne ei tule rauhallisissa olosuhteissa samanlaisina.

Ampumista ollaan myös otettu kotitottiksessa. Pistin Jaken myös huutelemaan käskyjä paikallaolon aikana. Ampuminen ei tuota ongelmaa, eikä käskyt, mutta kun Jake heitti kapulan, lähti Sälli makuulta. Saatiin kuitenkin vielä onnistunut suoritus. Tuota pitääkin tosiaan ottaa, eihän sitä olla kyllä harjoiteltukaan. Onhan se hyvä näin juuri ennen kisoja kokeilla... Nyt harmittaa, että menin Sällin ilmoittamaan kisoihin, jälki menee ihan persiilleen, vaikka Sälli on ollut tosi hyvä jäljestäjä. Tottistakaan ei olla otettu juuri lainkaan. Plääh. Ehkä sitä joskus oppii, omista virheistään. Toivon vaan, ettei saada opetusta tästä hätiköinnistä, pahaa sellaista. Itse kyllä kestän, mutta en halua tehdä koiralle asioita inhottaviksi. :(