Eka kakkosten startti on nyt tehty. Rata ei ollut vaikea, mutta silti saatiin hylly väännettyä. Toisena esteenä oli keinu, joten pääsin siihen ottamaan vastaan ja estämään lentämisen. Siitä suoraan renkaalle, josta tiukka mutka putkeen, jonka pää oli eri suuntaan kuin rata jatkui. Siinä yritin kutsua reilusti, että Sälli osais kääntyä oikeeseen suuntaan, mutta ei auttanut. Pikku mutka siihen siis. Siinä joutui tekemään aika lähellä takaaleikkauksen, ehkä siksi Sälli ei hiffannut, missä olin. Siitä putkelta taas tiukka mutka hypylle, johon sain ihme kyllä väännettyä valssin, eikä edes rima tippunut. Jee. Pienet ilot ne on vielä tällä tasolla... Sen jälkeisellä hypyllä Sälli sitten bongas aan sijasta renkaan, enkä ollut yhtään varautunut. Hups. Siitä siis hylly. Jätettiin sitten osa radasta väliin ja otin loppupätkän, jossa halusin kokeilla, kuinka kaukana voin ohjata Sälliä. Lähetin siis hypyille ja oikasin itse aika reippaasti, mutta silti Sälli pysyi omalla suorallaan, vaikka meidän välissä oli esteitä. Sillä irtoamisella on joskus etunsakin... Yhden hypyn otin vastaan turhan läheltä, joten Sälli tiputti riman, mutta kepeille meno oli hyvä. Kaikenkaikkiaan taas jäi hyvä maku kisasta, eikä se kakkosen rata ole juurikaan hankalampi kuin ykkösenkään. Sällillä oli oikein hyvä vire, otettiin taas namilla seuraamisen askeleita ja käännöksiä, ne jotenkin saa sen ehkä paremmin hollille, tai sitten mä rauhoitan vaan itseäni. ;) Mutta tuo vire on optimaalinen agiradalle, vaikka se vauhti tuo haastetta. Mun pitää vaan oppia pitää se tietyissä kohdissa paremmin hanskassa. Me ollaan niin alussa, että joka kisassa ja treeneissäkin jää joku osio korvien väliin, "ai tosiaan, noinhan se pitäisi tehdä..."

Madden kanssa otettiin tokoa hallin suulla, ulkopuolella siis. Häiriötä oli kivasti, mutta silti se teki töitä oikein hyvin. Ei otettu mitään pitkiä sarjoja, vaan niitä osasia. Seuraaminen oli suht hyvää, pari kertaa katsoi sivuun, kun joku kolisteli. Siitä kielsin. Otin myös liikkeestä pysähdyksiä, ne oli nättejä ja kesti siinäkin hienosti, kun kiersin ympärillä ja ihmisiä ja koiria ramppas metrin päässä siitä. Luoksetulon eteentuloja muutama, eka vähän vino, vaikka autoin, toka parempi ja kolmas ilman namia oikein hyvä ja suora. Vauhti kyllä on ravia, mutta sitä ei nyt harjoiteltukaan ja matkakin oli lyhyt. Välissä otettiin vähän keppejä ja lopussa siellä hallin suulla 2x lyhyt paikallamakuu. Ja porukkaa taas lappas, edestä ja takaa, mutta nätisti typy pysyi. Pää vähän kääntyili, muttei pahasti. Tokalla erralla kävin sekunnin verran piilossa, halusin pelata varman päälle, koska haluan nyt vahvistaa sitä pysymistä kaikissa tilanteissa. Madden tokoiluista jäi myös oikein hyvä fiilis. Madde on ollut kotona vähän outo, eilen kun tulin töistä, hyppäs se mun syliin tuolille ja oikein painautui mua vastan ja työnsi päänsäkin mua vasten. Oisko tuo valeraskautta? 57 päivää juoksuista, eli siis suunnilleen tärpeistä sen 47.