Kuvan otti M. Sneck.

Tuula Kuokkanen:

Syttyi taivaalle Sällin tähti,
kun Särkivaaran ässistä hän ekana lähti.
Taivaankannella vapaana voi nyt agiliitää,
taikka keskelle tähtien ruutua kiitää.
Paimentaa voi taivahan tähtikarjaa,
enkelit sen turkin säihkyväksi harjaa.
Välkähtää vain reunalla pilven harmaan,
ja kurkistavan näät koiran armaan,
Sieltä vartioi hän tuttua tupaa,
sateenkaarisillalla myös odottaa lupaa.

(Kiitos Tuula!)

Kirjoittaja tuntematon;

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina,
älä anna turhaan sydämesi itkeä.