Sunnuntai olikin kovin agility-painoitteinen. Oltiin katsomassa Saken agi-kisaa haariksen kentällä. Otin Sällin mukaan tottumaan siihen koirien räkytykseen. Nyt se ei kuumentunut siitä, kuten vuosi sitten. Mulle teki hyvää katsoa muiden ohjausta, kun se tuottaa mulle niin kovia vaikeuksia... Sakke ja Sanna saivat hyllyn ja vitosen pitkän agi-tauon jälkeen. Hienon näköistä menoa oli!

Sieltä siirryttiin omiin treeneihin. Otettiin ensin vähän keppejä muistutukseksi.Sälli rysäyttää vähän turhan kovaa keppien väliin, joten kepit rämisee. Ohjaan vielä kädellä, pitänee siis miettiä sitä käden kohtaa, että saisi alusta lähtien koiran taipumaan oikein. Nopeasti se kuitenkin menee ne kepit, mäkin alan vihdoin pysymään käsineni mukana. Saas nähdä, milloin sitä uskaltaa kokeilla ilman kättä, ei kovin pian kuitenkaan. Keräilin tuolta pikkuteiltä vähän aurauskeppejä (hyi mua) ja laitan ne pihalle, niin pääsee treenaamaan vähän useammin.

Sitten otettiin pieni radanpätkä osina. Ekaks Sälli tuli taas riman alta. Pöh! Muutama toisto hyppyä ja alkoi taas rullaamaan. Hypyltä mentiin aalle, jossa oli tarkoitus pysähtyä alas, mutta Sälli ehti taas tulla pois siitä, eikä siis pysähtynyt. Kontaktit se tekee kyllä tuolla väärällä tyylilläkin. Onkohan se aina niin, että koira alkaa roiskia kontakteja, jos sitä ei pysäytä sinne alas? Aalta jatkettiin kahdelle aidalle ja toiselta uudestaan se ensimmäinen aita. Muutama toisto tuota, kun mä en osannut ohjata... Seuraavaksi yhden aidan jälkeen putkeen, johon Sälli meni tänään ihan suoraan, viimeksi taisin itse pilata sen, kun oli nami kädessä... Pari kertaa vielä putkesta aidalle, taas mun ohjauksen vuoksi. Kyllä tässä alkaa vähitellen tajuamaan tuota ohjausta ja omaa sijoitusta esteisiin nähden. Ja kun vielä tajuisi, etten juokse koiran kanssa kilpaa. En kuitenkaan pärjää siinä tuon turbon kanssa.

Tauon jälkeen otettiin radanpätkä aitoja. Ensin kaksi peräkkäin, siitä sitten 90 astetta oikealle aita ja taas se kakkos-aita. Sälli taas vähän roiski niitä rimoja, joten muutama toisto kolmea ensimmäistä aitaa. Ja taas mulle hyvää harjoitusta ohjauksesta. Pari kertaa ohjasin koira kolmannen aidan ohi, kun pidin kättä niin kaukana omasta kropasta. Vähitellen, vähitellen... Sitten otettiin viimeinen pätkä osassa taas. Aloitettiin kakkosaidasta ja siitä kolmas aita siinä oikealla ja viimeiseksi taas se kakkos-aita. Tässä Sälli pudotti tuon viimeisen aidan, mutta syykin löytyi siitä, että mun liike pysähtyi, joten koiran vauhtikin putosi siinä esteen päällä. Toisella kerralla, kun jatkoin juoksua, koirakin teki hienosti. Viimeisenä siitä vielä aa ja aita. Aa meni taas normaalilla tavalla, en ehtinyt pysäyttää koiraa kontaktille, kontaktin se kyllä teki taaskin. Ja uudestaan paremmalla menestyksellä. ja siitä pysäytyksen jälkeen viimeinen aita.

Agista mentiin vielä katsomaan pentusia. Sälli ei edelleenkään tiedä onko ne lintuja vai kaloja. Yrittää vähän vaivihkaa katsoa niitä silmäkulmasta. Edelleenkään se ei halua niitä iholle, silloin vähän murahti. Onneksi Sälli ei ole musta mustis, se ei välitä, vaikka pennut pyrki vähän väliä mun syliin. Voipi pojulle olla ihmetys, kun sellaisen raijjaan kotiin tiistaina. Vihdoinkin! Ostettiin uudet sohvatkin, hyvään aikaan just ennen pennun tuloa. Toivottavasti se ei upota hampaitaan siihen. ;)

Pitäisi varmaan alkaa vähitellen treenaamaan valm.renkaan karsintaan. On ollut vähän kiirettä, joten en ole päässyt pitkään aikaan kunnolla treenaamaan. Milloinkohan olen ottanut esim. ruudun kokonaan, niin tai luoksetulon... Onhan tässä vielä vajaa pari viikkoa aikaa. ;)