Hallilla oltiin siis pitkästä aikaa, minä, Elle ja koirat. Onneksi Madden juoksukin osui tähän joulutaukoon... Toiveet ovat korkealla tuon astutuksen suhteen.

Sällin kanssa aloiteltiin, ei meinannut poika nahoissaan pysyä. Puomin ylösmenoa ja keppejä pääosin otettiin. Vähän sellaista hyppyhässäkkääkin. Aloiteltiin vähän kevyemmin, ettei ihan jumiin mene. Kontaktit ihan ok, pysähtyminen on joskus vähän niin ja näin, mutta parempi silti kuin ennen... Hypyissä karkas 2 (!) kertaa, kun ensin ajattelin kokeilla "huomioimattomuutta". Ja pah, kyllä tuo ärähdyksen tarvii. Mutta hypyt meni huippuhyvin, oli melkoiset kieputukset ja hyvin taipui. Rimat oli kyllä alhaalla. Tästä on sitten hyvä jatkaa. Sällin rokotukset ehti mennä pari päivää vanhaksi, joten nyt ollaan "karanteenissa" pari viikkoa ja sitten jos kisoissa kävis. Rokotuksissa tuli myös vähän mietittävääkin, ell kuunteli sydäntä vaikka kuinka kauan ja sitten kysyi, että onko kukaan koskaan sanonut mitään sydämestä. Oli jotenkin hämillään, ja sanoi, että sieltä kuului joku hassu kaiku, ei siis sivuääni, mutta jokin ääni, mitä hän ei ollut koskaan kuullut. Mä olin ensin jo hätää kärsimässä, kunnes lääkäri sanoi, että se voi johtua kiihtymystilasta, Sälli kun oli tosi kierroksilla, Madde oli tärpillään kotona ja olin laittanut sille kuonokopan, sellaisen ettei suuta saa auki. Sanoi, että sydän kuulosti oikein vahvalta, eikä ihme kyllä sydän hakannut yhtään nopeampaa, vaikka tuo hengittikin puuskuttaen. Kehui kovasti koiran kuntoa, sopivassa lihassa ja hyvät lihakset. No, tietääpä sitten tutkia tarkemmin, jos jotenkin joskus oireilee. Lisäys: Sälli painoi 21,5kg ja on varsin passelin kokoinen, kun on nyt hieman lihonut nälkäkurkiajoista...

Maddella otettiin vain tokoa. Tässä vaiheessa Ellekin alkoi ilmoitella itsestään... Ruutua otettiin motivaatioruutuna eli siellä oli alusta ja nameja ja usein vapautin ruutuun. Lähetin myös tyhjälle alustalle ja ilman alustaakin. Ihan hyvin meni. Hölmösti se saattaa vähän ennen ruutua katsoa taakse ja sitten mennä oikeaan paikkaan. Siis silloin, kun tietää, ettei siellä ole mitään, mutta laukalla se silti menee. En oo vielä ihan varma, miten saisin tuon liikkeen fiksuiten opetettua... Seuraamiset oli suht ok, jonkin verran otin namilla paikkaa ja askeleita. Pari kertaa jouduin edistämisestä huomauttaa ja pari kertaa hiukan erkani. Huomaa, että on ollut piiitkä tauko. Istuminen oli oikein napakka, jee. Kaukoista otettiin vain pari vaihtoa ja ekan seisomisen se istui. Pöh. Lopulta, kun oikein teki, teki siirronkin kyllä oikein. Luoksetulon maahanmenoa vahvisteltiin leikillä ja viimeisen pätkän vauhtia parannettiin heitetyllä namilla. Ehkä tässä voisi jonkinlaista suunnitelmaa tehdä, vaikka kisoihin päästäänkin vasta pentujen jälkeen. Jos niitä tulee...