...mun kädessä siis. Agitreenit alkoi edellisen ryhmän yhden koiran kiinniottamisella. Isäntä ei saanut koiraansa kiinni ja koira pinkoi aina pois, jos meni kyykkyyn namin kanssa. Raivostuttavaa! Lopulta sain sen kiinni, kun käveleskelin sen lähellä ja kun se keskittyi haistelemaan, nappasin sitä valjaista. Ekat hampaat mun kädessä. No, päästiin sitten vihdoin treenaamaan. En ehtinyt kauaa rataa katsoa, tällä kertaa ei ollut kontakteja, joten päästiin kovaa... Täytyy myöntää, että kyllä tuo koira pelastaa monta kohtaa hyppäämällä ties mistä kulmista ja kääntymällä nopeasti tarpeen vaatiessa. Hyvää siinä on myös se, että se irtoaa tosi hyvin, takaa-leikkaukset onnistuu hyvin ja antaa myös mulle lisää aikaa, kun koira on TOSI nopea. Yksi kohta oli vähän ongelmallinen ja oikeastaan ratkaisin sen vasta kotona, että miten se olisi pitänyt ottaa. Siis pussista piti kääntyä takaisinpäin muurille ja tässä kohtaa me törmättiin, kun yritin ohjata muurin toiselta puolelta, kun olisi pitänyt jäädä pussin ja muurin väliin ja ohjata siitä. Pussiin mentäessä Sälli oli ottanut niin hirveän vauhdin, että vaikka otin etumatkaa ja juoksin, mikä jaloista irtos, niin en ehtinyt riittävän "kauas" ohjaamaan muurille, joten olisi pitänyt tajuta ja kokeilla jo treeneissä tuota väliin jäämistä. Sällissä on hyvä just se, että se jatkaa matkaa, eikä jää mun jalkoihin pyörimään, vaikka pysähtyisinkin ja jatkaisin kuitenkin käsiohjausta, ellen sattumoisin ole juuri koiran linjalla ja sitten törmätään... Yks kohta oli silleen hassu, kun oli 2 putkea melkein vastakkain ja niiden välissä yksi aita. Ja Sälli pudotti sen aidan joka kerta, kun olin sen vas puolella, mutta kun kokeilin, että pyörähdin toiselle puolelle, niin se hyppäs sen hyvin ja jatkoi muutenkin sujuvammin toiseen putkeen. Oikein kivan tuntuinen rata ja kyllä tuli kuuma, kun sai painella, minkä kerkes. Pitäis varmaan alkaa lenkkeilemään. Lopussa sitten vielä vähän keppejä ja kontakteja, mitkä meni ihan kivasti. Ai niin, tuossa välissä Sälli oli nappaamassa patukkaan kiinni ja meni vähän ohi, eli toiset hampaat mun kädessä. Kouluttelin ja autoin myös yhtä koirakkoa oman treenin välissä ja siinä tuli ne kolmannet hampaat, kun olin renkaan takana pitämässä lelua ja koira nappas mun kädestä sen lelun, taas vähän ohi...

Madden kanssa otettiin vähän mini-hyppyjä, muutamia peräkkäin ja vähän yksittäisiä niin, että se kääntyi aina hypyn jälkeen mun luo. Aata se rakastaa, pitää olla tarkkana, kun se meinaa karata sinne. Hienosti se auttaen pysähtyy alas ja odottaa, kunnes saa lähteä. Se ei vain tajua ottaa maasta sitä namia, joka jätetään odottamaan. Yritin näyttää sille sitä, niin se meni makaamaan siihen kontaktille... Putkea otettiin nyt ekaa kertaa niin, että se oli vähän enemmän mutkalla eli se ei nähnyt mua sieltä päästä. Hyvin tuli ja reippaasti. Otettiin muutamia toistoja ja yksi niin, että jatkettiin hypylle. Hienosti se jaksaa keskittyä, vaikka muut koirat treenaa ja muutenkin se pysyy vieressä, kun mennään keskustelemaan jonkun kanssa, vaikka olisi koirakin vieressä. Tietenkin sanon sille ensin, että nyt ei mennä, koska sehän rakastaa muita koiria ja ihmisiä. On se oikein mainio pikkupiski.