Kirjaukset ovat olleet taas vähän tauolla, kuten aina kun on paljon töitä. :( Viime viikolla otettiin Sällin kanssa vain vähän keppitreeniä, kun Wiltsu oli kotona kipeänä. Madde oli vielä juoksutauolla.

Tän viikon treenit oli oikein mukavat ja opettavaiset. Sälli oli taas kovin korkealla, on se varsinainen kuumakalle. Rata opetti mulle sen, että mä turhaan varmistelen Sällin kanssa. Se irtoaa pitkälle ja hyvin, mutta on kuitenkin nopeasti käännettävissä. Itse saan vähän "etumatkaa", kun voin sen lähettää ja itse sijoittautua jo seuraaville esteille. Kokeiltiin eri tyylejä ja katsottiin, mitkä olis Sällille toimivimmat. Sen kanssa on jo kiva tehdä treenejä, joissa napsitaan niitä sekuntteja pois, vaikka se kyllä on muutenkin tosi nopea. Mutta niin ihanan ohjautuva! Jos mä itse olisin nopeampi, ei aikaa menisi edes kontakteihin, kun tällä hetkellä ne on paikkoja, jossa mä saan käskyllä sen odottamaan ja näin päästään taas samalle viivallle.

Madden kanssa myös pitkästä aikaa. Se käy kans aika kuumana, mikä ilmenee räksyttämisenä, onneksi sekään ei hommia tehdessä räkytä. Sen kanssa on ihan eri tyylit kuin Sällin. Sen kanssa pitää varmistella, kun se ei hirveästi irtoa, mutta sen kanssa ei tarvi miettiä rimoja. Ja sen kanssa voi huoletta harjoitella valsseja sun muita kivoja, joita Sällin kanssa ei ikinä tehdä. Madde oli oikein mainio, mulla vaan meinas jo kunto loppua, kun Madden kanssa mun täytyy itse juosta enemmän. Maddehan on aina tehnyt vähän vaikeampia ratoja, kun tekee samoja kuin muut, vaikka on aloittelija. Jos sen kanssa nyt sais kepit kuntoon talven aikana, niin voitais startata senkin kanssa.

Sällin kanssa vielä keppitreeniä. Paljon takaaleikkauksia ennen keppejä ja paljon vaikeampaa puolta. Mun täytyy juosta vas. puolella silleen rennosti, niin sekin tekee paremmin loppuun asti. Nyt pitää harjoitella keppien jälkeen ohjauspuolen vaihtoa yms. Luultavasti se ei ikinä anna mun hirveästi liikkua eri suuntaan, kun se on kepeillä, mut selvitään kai me ilman sitä...

Tänään Madde oli mukana katsomassa agi-kisoja. Taas autosta otettaessa kauheä räksytys. Grr. Muista koirista ja ihmisistä se ei häiriinny, mutta hihnassa kiskoo, kun kävellään ahtaissa väleissä. Se ei onneksi ole aggressiivinen muille koirille, joten ei tarvi pelätä kuin muita koiria, jotka hyökkivät. Hienosti se teki toko-juttuja hallissa, vaikka oli kauhea meteli ja koirat paineli radalla. Ainoa missä se on raivostuttava; se haukkuu hirveästi. Se on hiljaa niin pitkään, kun tehdään jotain, mutta kun pitäisi odottaa, niin se haukkuu ja hyppii. Tuossa asiassa Sälli on tosi helppo, se makaa, kun ei tehdä mitään. Kai se täytyy vaan jossain vaiheessa opettaa "pakolla", kun ei se rauhoitu itsekseen. Tänään nimittäin kokeilin, että turtuuko se, mutta ei. Lähinnä siinä on sellaista pientä uhmaa, se yrittää saada mut reagoimaan. No, tuossa saa kokeilla mua, kunhan treeneissä toimii. ;) Sille on muutenkin tullut sellaista moottoria tekemiseen, joten otan tuon haukkumisenkin ihan positiivisena asiana.

Mutta kyllä nuo on täysin erilaiset koirat, vaikka puolisisaruksia ovatkin. Sällillä tempperamentti ja terävyys tuo omat ongelmansa, mutta ne ovat myös sen etu harrastuksissa. Sille työskentely on elämän ja kuoleman kysymys, se tekee asiat kuin sen elämä olisi siitä kiinni. Sälli on kotioloissa tosi helppo. Se makailee pihalla, odottaa autossa hienosti, nukkuu yksinoloajat yms  Madde taas on vilkas, muttei terävä. Se tekee asiat täydellä sydämellä, mutta siinä on tietynlaista tervejärkisyyttä. Se keksii kaikenlaista jäynää koko ajan, se repii ulkona ämpäreitä, hyppii autossa ympäriinsä, jos ei ole häkissä, repii yksinollessa tavaroita, riekkuu ja haukkuu Sällin ympärillä, vain muutamia mainiten... ;) Maddessa kuitenkin välkkyy joskus :D sellainen oma ajattelu, Sällissä sitä ei ole. Liekö tuo nartun ja uroksen eroa, vai mitä. Vai onko tämä nyt sitä, mitä Madden kanssa tietoisesti tein: annoin sille pentuna paljon tilaa kehittyä omaksi  itsekseen, vain vähällä ihmisen muokkauksella.